Ensisilmäyksellä vaikuttaa oikein mahtavalta.... Luen tarkemmin kun on aikaa... Jään kyllä seuraamaan.

Ihana ensimmäinen osa, vaikuttaa todella hyvältä Odotan innolla seuraavaa. Sinä se sitten osaat.

Määä rakastan tätä!!!!!1

Lisää ja äkkiä! Mahtavaa!

Kiitos taas kivoista kommenteista

--------------------

Ilta oli jo hämärtynyt ja sataa tihuutti vettä kun he saapuivat turmapaikalle.


-Hei muru. Traaginen tapaus. Joshua Lewis nousi ja asteli tytön ruumiin luota ryhmän luo. Hän antoi kevyen suudelman vaimolleen.  Joshua Lewis oli kuolemansyytutkija.


-Osaatko sanoa mitä on tapahtunut? Claire kysyi.
-Epäilen yliajoa. Tyttö on lentänyt tien poskeen auton osuessa häneen.


He siirtyivät pienen ruumiin luo.
-Mitä näin pieni tekee yksin täällä? Greg polvistui tytö viereen.
-Kauanko hän on ollut kuolleena? Claire kysyi.
-Arvioisin että 10:stä 12:sta tuntia. Vaikea sanoa tässä vaiheessa. Ilma on kylmennyt. Osaan sanoa paremmin kun olen tutkinut. Jos jotain hyvää etsitään tässä asiassa, uskon hänen kuolleen heti. Hän ei joutunut kärsimään. Joshua kertoi.


-Hän ei ole Marilyn Robson. Samaa näköä on, mutta selvästi kuitenkin erinäköinen. Ei varmaan ole tietoa kuka hän on. Greg sanoi.
-Ei papereita mukana, mutta ei näin pieneltä voi odottaakaan löytävänsä sellaisia.


-Siirretään tyttö talolle ja tutkin hänet siellä. Osaan sanoa lisää parin tunnin kuluttua. Joshua sanoi ja nousi.


-Eiköhän lähdetä pois täältä sateesta. Paikalta tuskin löytyy kovin konkreettisia todisteita, vettä on satanut sen verran paljon. Reed ja Tony, te voitte katsastaa seudun, jos löytyisi jotain. Greg kohdisti sanansa nuorukaisille. -Claire, tuletko kyydissäni?
-Taidan päästä Joshuan kyydillä. Claire sanoi. Greg huomasi että naista vaivasi joku, mutta ei kysellyt enempää.


Kun tyttö oli nostettu autoon, Joshua katseli vaimoaan joka oli siirtynyt hieman kauemmas.


-Claire, oletko kunnossa?


-Ei minulla mitään...tämä on vaan niin kamalaa. Ensin Marilyn katoaa ja nyt tämä toinen tyttö...Et usko kuinka monta kertaa olen ajatellut meidän pientä lastamme...hän olisi nyt 2-vuotias... Claire sanoi eikä pystynyt pidättelemään kyyneleitään.


-Kulta pieni...shh...tämä on varmasti vaikeaa...mutta älä huoli, kyllä me vielä onnistumme. Itke vaan, se helpottaa. Oletko varma että tahdot olla mukana tässä jutussa? Joshua sanoi huolestuneena ja halasi itkevää naista.
-Tah..don. Tahdon selvitää näiden lasten kohtalon..


---------------

Kun Greg saapui ruumishuoneelle, hän huomasi että tohtori Lewis oli lopettelemassa.
-Osaatko kertoa jotain lisää? Hän kysäisi.
-Kyllä, tiedän mihin hän kuoli.


-Isku on osunut suoraan hänen päähänsä. Kallo on murtunut. Aivoihin kohdistui niin kova isku että hän kuoli samantien. Kallon sirpaleita aivomassassa, kallon sisäistä verenvuotoa. Lapsella ei ollut mahdollisuuttakaan selvitä. Pieni raukka. Joshua kertoi.


-Keräsin hiuksista jotain jäämiä, lähetin ne Audreylle tutkittavaksi. Toivottavasti niistä on apua. Joshua lisäsi.
-Hyvä. Entäs kuoleman ajankohta?
-Maksan lämpötilan mukaan noin 20 tuntia sitten. Eli johonkin aikaan aamuyöstä. Mitä tyttö teki tiellä siihen aikaan? Joshua ihmetteli.
-Sitä emme ehkä koskaan saa tietää. Aah, Tyler. Nolan huomasi Tyler Reedin saapuneen.
-Te pyysitte paikalle, sir...Greg.
-Kyllä, tahdon sinun näkevän tämän. Ensimmäinen ruumiisi. Eikö vain.
-Ky...kyllä.
-Tule lähemmäs. Tulet näkemään näitä paljon. Ensimmäisen ei olisi tarvinnut olla lapsi, mutta nyt kävi näin.


Tylerin astuttua lähemmäs, hänet valtasi pahanolontunne. Hän maistoi oksennuksen suussaan.
-Älä huoli poika, totut tähän kyllä. Hän kuuli Nolanin sanovan.


-----------

-Audrey, saitko selville mitä ne hippuset oli tytön hiuksissa?
-Sain. Katsopas mikroskooppiin.


Claire katsoi läpimikroskooppiin. Hän ei tiennyt mitä katseli.


-Valistatko minua, mitä katselen?
-Katsot siitepölyä. Audrey vastasi.
-Siitepölyä?
-Se on Thuja occidentalis -puun siitepölyä. Eräs havupuu. Sitä kasvaa vain Harrot-vuorilla, ja aivan siinä lähiseuduilla. Eli juuri siellä mistä tyttö löydettiin. Audrey kertoi.
-Kiitos, tästä ei tosin tainnut olla mitään apua, koska tiedämme mistä tytön löysimme. Claire totesi.


--------------

-No niin herra Robson, koetetaanko uudelleen? Nolan kysyi.
-Kerron teille mitä vain, kunhan löydätte pienen tyttöni. Robert Robson lupasi.
-Hyvä. Kertokaa suhteestanne Maihin. Tony aloitti.
-Nyt en ymmärrä.
-Turha kierrellä. Tiedämme että olette suhteessa lastenhoitajaan. Löysimme jäämiä makuuhuoneenne sohvasta. Tony jatkoi.
-Olette oikeassa. Olen rakastunut Maihin.
-Tietääkö rouva Robson? Nolan kysyi.
-Tietää hän. Siksi nukumme eri sängyissä.
-Miksi ette eroa?
-Eroa? Se ei ole vaihtoehtona jos on naimisissa Taran kanssa. Kulissia täytyy pitää yllä. Mehän elämme seurapiiressä.


-Kysyn erään kysymyksen uudestaan. Poistuiko kumpikaan teistä juhlien aikana? Greg kysyi.
-Eeh...ei. Robson kangerteli vastauksen kanssa.
-Oletteko aivan varma? Te ette esimerkiksi käyneet ulkona? Rouva ei käynyt naistenhuoneessa? Tony jatkoi.
-Minä en poistunut koko illan aikana. Nyt kun mietin uudelleen, olen sitä mieltä että vaimoni poistui hetkeksi.
-Milloin se tapahtui?
-Muistaakseni ilotulituksen aikoihin.


-Oliko hän kauan pois?
-En osaa sanoa. Jossain vaiheessa menetin ajan tajuni. Tuli kai juotua liikaa boolia. Mutta siitä olen varma että hän oli juhlissa neljän aikaan, koska silloin lähdimme pois. Robson kertoi. -Etsikää tyttäreni. Pyydän.


-Älkää huoli herra Robson. Uskon että löydämme Marilynin pian. Elävänä. Nolan sanoi ja laski kätensä miehen olalle. Tyler katseli tätä toisesta huoneesta. Hän oli saanut idean. Nyt hänen täytyisi vain löytää Claire.


Hän löysikin Clairen hänen työhuoneestaan.
-Claire? Saanko häiritä? Tyler kysyi huomatessaan että nainen oli aatoksissaan. Sylissä tällä oli nalle.
-Tyler? Tottakai. Claire häkeltyi.


-Tahtoisin tulla mukaasi kun haastattelet rouva Robsonia. Lupaan etten munaa tällä kertaa. Ole kiltti ja ota minut mukaasi.
-Tottakai. On hyvä että olet innokas. Muista vain miettiä ensin mitä sanot, ennen kuin laukaiset ideasi.


------------------

-Tiesittekö miehenne suhteesta lastenhoitajaanne? Claire kysyi rouva Robsonilta.
-Tottakai tiesin. Se mies on aivan hullaantunut siihen pikku hupakkoon.


-Koska tajusitte miehenne suhteen?
-Pari kuukautta sitten.
-Suhde on varmasti jatkunut jo pidempään. Tiedättekö missä miehenne tapasi Maita ennen kuin suhde paljastui teille? Tyler esitti vuorostaan kysymyksen.
-Tyler? Claire kysyi silmillään.
-Älä huoli, ei munausta tällä kertaa. Reed viestitti takaisin.
-Niin, missä he muhinoivat?
-Uskon että mieheni vei heitukan meidän mökillemme. Tara Robson vastasi.
-Missä mökkinne sijaitsee? Claire kysyi.
-En ymmärrä mitä tekemistä sillä on tämän asian kanssa? Rouva Robson kummasteli.
-Olkaa hyvä ja vastatkaa kysymykseen.
-Mökkimme on Harrot-vuorilla. Mutta en edelleenkään tajua mikä tarkoitus tällä on...


Siinä samassa Claire tajusi mihin Tyler pyrki. Hän liittyi mukaan.
-Oletteko aivan varma ettette poistuneet juhlista?
-Olen aivan varma.
-Mitä sanotte siihen että monet ovat sitä mieltä etteivät he nähneet teitä ilotulituksen aikaan, eikä hetkeen sen jälkeen? Tyler kysyi.
-En osaa sanoa.
-Kumman autolla olitte juhlissa?
-Miten se liittyy mihinkään? Rouva Robson kiivastui.
-Oliko niin että olitte molemmat omilla autoillanne? Miehenne meni juhliin suoraan klubiltaan ja te suoraan kotoa, eikö totta? Claire oli yllättynyt Tylerin hankkimista tiedoista.
-Ehkä olimme eri autoilla.
-Teitä ei varmaan haittaa jos tutkimme teidän molempien autot. Tyler näpäytti.
-Tutkia? Autot? Ei teillä ole oikeutta. Rouva Robson tuhahti.
-Itse asiassa, meillä on etsintälupa teidän molempien autoihin. Ette voi siis estää.
-Tämä on väärin! Autoilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ette te voi!


Claire ja Tyler jättivät rouva Robsonin raivoamaan.
-Mistä sinä keksit kaiken tuon? Claire kummasteli.
-Herra Robson muisti rouvan kadonneen hetkeksi, kenties useammaksi tunniksi. Muut vieraat sanovat samaa. Autoista kysyin herran tallimestarilta. Sain selville että molemmat autot olivat poissa tuona iltana. Itse asiassa, hänen piti noutaa Robsonin auto tänä aamuna, koska mies ei voinut itse siinä kunnossa ajaa. Mutta nyt meillä on lupa tutkia autot. Ei siitä ainakaan haittaa voilla. Tyler kertoi.
-Hyvää työtä Tyler. Claire kehui.
-Pahoittelen sitä aamuista. Minun täytyy varmaan pyytää anteeksi herra Robsonilta. Oletko sinä kunnossa? Näytät nuutuneelta? Tyler kysyi ja taputti Clairea kädelle.
-Voin ihan hyvin. Mutta sinulla on nyt pari autoa tutkittavana. Parempi että kiirehdit.


----------------

-Vai että autoja pitäisi tutkia. Ja tämäkö oli sun ideasi? Tony kysäisi Tylerilta.
-No juu..
-Eiköhän aleta sitten hommiin?


---------------

-Tämäkö on siis isän auto? Tony kysyi maatessaan auton alla.
-Joo.
-Täältä alta ei kyllä löydy mitään ylimääräistä. Tällä autolla ei ole paljon ajeltu. Vain kaupunkiajoa. Ei hiekkaa, ei mitään.
-Ei ole renkaissakaan mitään. Tyler huikkasi.


----------------

-Sisällä ei ole mitään.  Tässä autossa ei taida mahtua lemmiskelemään, ei nimittäin ole minkäänlaisia jäämiä. Tyler sanoi.
-Puhdaskin on. Tästä ei irtoa mitään. Vaihdetaan autoa. Diaz sanoi ulkopuolelta.


---------------

-Äidin auto on sisältä puhdas. Ei mitään.


Nuorukaiset siirtyivät tutkimaan auton ulkopuolta.
-Tässä etupuskurissa on joku läiskä. Jos yhtään tiedän miltä veri näyttää, niin tämä on sitä itseään. Otan näytteen. Audrey saa tutkia.
-Täällä on renkaassakin jotain. Ilmiselvästi ajettu jossain muualla kuin kaupungissa. Cooper saa määrittää tämänkin. Tony sanoi ja raaputti renkaasta näytteen pieneen putkiloon.


----------------

-Cooper! Joko olet ehtinyt tutkia ne näytteet? Kuului yhdestä suusta kun Tyler ja Tony astuivat Audreyn laboratorioon.
-Olenpa hyvinkin.
-Älä pidä meitä jännityksessä. Tony vaati saada vastauksen.
-Veri puskurissa kuului sille tyttörukalle joka makaa ruumishuoneella.
-Ei voi olla totta.
-Maanäyte jonka toitte sisälsi siitepölyä. Thuja occidentalis -puun siitepölyä.
-Ohhoh. Rouva Robson on käynyt hiljattain mökillä. Voisiko olla.... Tony ja Tyler ryntäsivät laboratoriosta.


-----------------------------------------------

Vierailevana tähtenä Nicholas Sherman Joshua Lewisina. Häntä tullaan näkemään useamminkin.

Kiitos, sitähän tuli kuin tulikin nopsaan lisää, juuri kun päsin kommentoimasta! Jään taas innokkaasti odottelemaan jatkoa, tämä on todella mukaansatempaava.

Hih, naureskelen aina CSI:tä katsellessa, kun ne löytää jonkinlaista "ainetta" ja sitä on olemassa vaan jossain tietyssä paikassa, kuinka ollakaan!

No kuinkas muuten niitä rosmoja kiinni saadaan

Tää on niin ihana rakastan Laura tätä älä ikinä lopeta tulipa mieleeni että tämä on ensimmäinen ja vissiin ainoakin Simspoliisi sarja ainakaan itse en ole löytänyt vastaavia mistään

Aivan mahtava tarina. Tätä kyllä kelpaa lueskella

Lisää!!!!!!!!!!!