-
Rouva Robson, eiköhän jälleen istuuduta alas ja keskutella hieman? Greg kehoitti.
-
Tämän täytyy olla jo laitonta! Millä oikeudella te pidätte minua täällä? Nainen kivahti.
-
Kertokaa, missä kävitte kun poistuitte juhlista?
-
Olen kertonut etten ole poistunut niistä juhlista.
-
Valehtelette. Todisteet kertovat muuta. Audrey sanoi.
-
Todisteet? Mitkä todisteet?
Audrey kaatoi pussista pöydälle läjän kasvin osia.
-
Tämä todistaa että kävitte jossain, ja tiedämme myös missä kävitte.
-
Mitä tuo on?
-
Se on eräs kasvi joka kasvaa vain tietyssä paikassa. Greg kertoi. -
Löysimme sen siitepölyä renkaistanne. Löysimme samaa myös eräästä pienestä tytöstä, jonka verta löysimme jälleen teidän autostanne. Kysyitte siis, miksi olette täällä? Olette pidätetty pienen tytön taposta. Ajoitte häntä päin autollanne. Hän on kuollut? Nolan kertoi.
-
Tyttö? Kuollut? Luulin sitä jänikseksi.
-
Myönnätte siis ajaneenne autolla? Greg tarttui.
-
En...ehen.
-
Turha väittää vastaan. Tiedämme sen. Voitte yhtä hyvin puhua totta. Kaappasitteko tyttärenne?
-
Kuinka voitte väittää tuollaista? Rakastan pientä tytärtäni. En voisi koskaan tehdä hänelle pahaa. Miksi ette ole etsimässä hänen sieppaajaansa? Miksi vainoatte minua? Tara Robson sanoi surullisesti.
-
Tiedämme että olette vihainen miehellenne ja lastenhoitajalle. Epäilen myös ettei teillä ole kovin läheinen suhde tyttäreenne.
-
Kertokaa mitä teitte hänelle? Missä hän on? Audrey kysyi vuorostaan.
-
Kuulkaas nyt, en ole tehnyt tyttärelleni yhtikäs mitään. Miksi ette voi uskoa minua?
Siinä samassa Nolanin puhelin soi.
-
Aivan. Hyvä. Hän kommentoi ja sulki puhelimensa.
-
No niin rouva Robson, antakaas kun kerron mitä tapahtui.
-----------------
Samaan aikaan Harrot-vuorilla Robsonien mökillä.
-
Claire, odota sinä tässä. Me tarkistetaan Tylerin kanssa paikat. Tony sanoi.
-
Ovi on lukossa.
-
Potkaistaan se sisään. Tyler ehdotti.
-
Ei tarvitse, rikotaan vain ikkuna. Yletän salpaan. Tony sanoi ja napautti ikkunan rikki aseensa perällä.
Claire kuuli sisältä miesten huudot:
-
Ala kerta tyhjä!
-
Yläkerrassa ei ketään!
Mutta häntä veti puoleensa talon takana oleva vaja.
Claire kurkisti ovesta sisään. Ensin hän näki kaikenlaista romua.
Hän katseli lisää. Pian näköpiiriin osui ensimmäinen lapseen viittaava esine. Lapsen lelu lojui lattialla.
Claire kurkisti syvemmälle sisään. Hänen näkökenttäänsä ilmestyi kauhea näky. Pieni tyttö oli pienessä häkissä huoneen perällä. Ovi oli saatava pian auki.
-
Claire? Missä olet? Talossa ei ollut ketään. Tony huikkasi.
Nuorukaiset saapuivat vajalle. Sisällä vajassa he näkivät Clairen polvistuneena lattialle. Sylissään tällä oli tyttö, Marilyn Robson. Clairen äidin vaistot olivat roihahtaneet pintaan kun hän oli nähnyt lapsen pulassa. Ovi ei ollut pidätellyt häntä.
--------------
-
Konstaapeli Diaz soitti minulle juuri. Tyttärenne on löytynyt. Hän on elossa. Nolan kertoi rouva Robsonille.
-
Mitä?! Ei voi olla totta...min.. Tara Robson kauhistui.
-
Kerron teille mitä tapahtui. Saitte tietää miehenne ja lastenhoitajanne suhteesta. Uskon vielä että jossain vaiheessa huomasitte että Marilyn pitää hoitajasta todella paljon. Te ajattelitte että tappamalla tyttärenne, saisitte miehenne kokonaan omaksenne, koska yhteinen suru yhdistäisi teidät. Ajattelitte myös että syytökset kohdistuisivat hoitajaan. Te poistuitte juhlista ilotulituksen aikaan. Miehenne oli niin humalassa ettei hän tajunnut ajankulusta yhtikäs mitään. Ajoitte kotiinne. Herätitte tyttärenne. Löitte hänet tainnoksiin. Kääritte hänet mattoon ja kannoitte ulos talosta. Ajoitte mökillenne ja telkesitte hänet vajaan. Valitettavasti osuitte matkalla toiseen pieneen tyttöön, joka johdattikin meidät suuntaamaan katseen teihin. Teitte myös pari muuta virhettä. Teidän olisi pitänyt hävittää matto. Mutta auto oli varsinainen asia joka todisti teidän käyneen Harrot-vuorilla. Kertokaa jos olen väärässä.
-
Olette väärässä parissa asiassa. Minä vihaan miestäni, lastenhoitajaa ja Marilynia. Vihaan heitä kaikkia. Tahdoin heidän kaikkien kärsivän. Ja Mai, hän yrittää esittää täydellistä pientä äitiä. Mutta Marilyn, hän on pahin kaikista. Hän oli kiertänyt mieheni pikkusormensa ympärille. Mieheni kohdisti kaiken huomionsa häneen. Vihaan häntä. Tahdon hänen kuolevan.
-
Hän on lapsi. Isät rakastavat lapsiaan. Äitienkin pitäisi. Audrey sanoi.
-
Rouva Robson, teidät on pidätetty Marilyn Robsonin tapon yrityksestä. Sekä sen pienen tytön kuolemasta, jonka yli ajoitte. Teillä on oikeus asianajajaan... Nolan kertoi.
-
En minä sitä oikeasti halunnut....rakastan pientä tytärtäni! Tara Robson huusi vielä.
---------------
-
En ymmärrä miten joku äiti voi tehdä lapselleen noin. Claire sanoi istuessaan Joshuan sylissä.
-
Rouva Robson on mieleltään sairas. Hänen silmissään Marilyn on kilpailija, joka tahtoo viedä herra Robsonin. Tuollaisia naisia tulee vastaan aina joskus.
-
Kun näin sen pienen lapsen siellä vajassa...se oli jotain...
-
Claire, tiedän. Minä tiedän.
-
Claire, tahdoin kertoa että olemme löytäneet kuolleen tytön vanhemmat. Olen menossa kertomaan heille juuri tyttärensä kohtalosta. Greg Nolan huikkasi oven välistä.
-
Greg! Anna minun tehdä se. Claire pyysi.
-
Oletko varma että tahdot?
-
Olen. Se on minun tehtäväni.
Greg katsoi toimistoonsa. Hän näki Clairen, joka kertoi surullisia uutisia kahdelle vanhemmalle. Surullista, mutta se kuului työhön. Claire selviytyi hienosti, kuten aina. Hän osasi aina valita oikeat sanat. Greg ihaili häntä sen takia. Hän itse ei koskaan itse tiennyt mitä sanoa.
Hän käänsi katseensa. Toisaalla hän näki onnellisen perheen. Lapsi oli saatu takaisin. He olivat onnellisia.
-
Toisen suru on joskus toisen ilo.
--------------------
Seuraavalla kerralla uusi tapaus. Mukana tulee olemaan myös joku vieraileva tähti.