Mia
Newbie
UID 188
Digest Posts
0
Credits 0
Posts 21
Reading Access 10
Registered 2-10-2007 Location Finland
Status Offline
|
|
|
Seuraavana päivänä Camilla soitti treffipalveluun, josta hän tilasi ennustajaeukon, jonka avulla saisi itselleen mieleistä seuraa.
”Haluan, että seuralaisellani on vaaleat hiukset, muusta ei ole niin väliä”, Camilla sanoi ennustajalle.
”Ja paljon olet valmis maksamaan armaastasi”, ennustajaeukko kysyi ahneesti.
Camilla katsoi lompakkoaan ja ojensi eukolle tukun seteleitä.
”Siinä ovat viimeiseni”, hän huokasi.
”Katsotaan mitä voin tehdä hyväksesi”, eukko narisi ja alkoi kaivamaan jotain helmansa alta.
Camilla jäi jännittyneenä odottamaan, mitä sieltä paljastuisi. Hän hoputti eukkoa mielessään, niin malttamaton hän oli.
Vihdoin eukko löysi etsimänsä. Se oli upea ennustajan pallo, joka alkoi hohtaa heti, kun eukko tuijotti sitä.
”Näen vaalean hahmon”, hän sanoi kuin olisi jossain muualla kuin missä oli.
”Mitä muuta näet”, Camilla yritti tihrustaa palloa, että näkisi saman minkä eukko.
”Älä häiritse minua nyt”, eukko ärähti. ”Tai muuten kuva katoaa”.
Camilla näki pallon alkavan sädehtiä entistä enemmän.
”Näen, että te sovitte täydellisesti toisillenne”, eukko sanoi ja palasi samantien ”maan pinnalle”.
Hetken päästä Camillan jalkoihin tupsahti tyttö, joka oli tilanteesta ainakin yhtä hämmästynyt kuin Camillakin.
”Hei, minä olen Kanerva”, tyttö esittäytyi.
”Hei, minun nimeni on Camilla”.
Camilla katseli tyttöä hetken ja ajatteli:
”Jos minulla olisi sisar, hän voisi olla tuossa. Mitäköhän eukko ajatteli, kun tuon tänne sai? Maksoin itseni kipeäksi löytääkseni seuralaisen ja mitä saan!?
Jonkun tytönhupakon!?”
Camilla päätti kuitenkin jutella tytön kanssa hetken, eihän hän voinut olla varma, mitä tästä tulisi, jos hän ei yrittäisi. Itsepähän hän ei ollut sanonut
ennustajalle muuta kuin, että seuralaisella pitäisi olla vaaleat hiukset.
He juttelivat niitä näitä, nauroivatkin välillä toistensa jutuille. Ehkä heistä tulisi hyvät ystävät, jos ei muuta.
Lopulta Camillasta tuntui, että ehkä tämä sittenkin oli ihan hyvä juttu ja rohkaisi itsensä pieneen flirttiin Kanervaa kohtaan.
”Olipas kiva tavata noin mukava tyttö”, Camilla kehui.
”Voi kiitos, eipä itsessäsikään ole mitään valittamista”, Kanerva sanoi punastuen ja painoi kätensä sydäntään vasten.
”Menisimmekö sisälle”, Camilla ehdotti.
Sisälle päästyään Camilla laittoi musiikin soimaan ja he innostuivat tanssimaan, He jorasivat ja lauloivat kovaäänisesti. Selkeästi he nauttivat toistensa
seurasta, vaikka heillä olikin ikäeroa jokunen vuosi. Mitäs sillä iällä on väliä. Ikähän on vain numeroita. Silti Camillaa hieman epäilytti. Mutta hän ei
antanut sen häiritä tätä hetkeä, vaan nautti täysin rinnoin, kun kerrankin hänellä oli kivaa. Töiden takia hän ei kerennyt juuri missään käymään. Hän oli niin innostunut työstään, että oli päättänyt tehdä hommansa hyvin, ehkä se joskus palkittaisiin vaikka ylennyksellä.
Kun he eivät enää jaksaneet tanssia, Camilla tunsi, että heistä voisi ehkä tullakin hyvät ystävät.
”Minä todella olen nauttinut tästä illasta kanssasi”, Camilla sanoi ja katsoi Kanervaan hellästi.
”Kiitos, minulla on myös ollut todella hauska ilta. Ehkä otamme joskus uusiksi”, Kanerva ehdotti tuntien pientä värinää sydämessään.
”Ehkä teemme niin”, Camilla lupasi. ”Mutta nyt sinun on varmaan parasta lähteä, että jaksat aamulla kouluun ja minä töihin”. He hyvästelivät halaten
pienesti.
Camilla katsoi kauan tytön perään ja hymyili.
|
|
|
